Sanastoa

Käsitteitä ja määritelmiä

Asumisterveysasetus

Vuodesta 2003 käytössä ollut sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 2003:1 on korvattu uudella asumisterveysasetuksella, (tarkemmin: sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). Asetus tuli voimaan 15.5.2015.

 

Uusi asumisterveysasetus perustuu sisällöllisesti suurelta osin aikaisempaan Asumisterveysohjeeseen sekä vallitseviin käytäntöihin rakennusten terveyshaittojen selvittämisessä. Uusi asetus sisältää tarkennuksia aikaisemmin käytössä olleen Asumisterveysohjeen ohje- ja viitearvoihin ja sen tarkoituksena on selkeyttää rakennusten terveydellisten olojen arviointia. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen laatii Valvira.

 

  SIVUN ALKUUN

 

 

Mikrobeista

 

Mikrobit

Mikrobit ovat pieneliöitä, joita ei voi havaita paljaalla silmällä. Mikrobeja ovat esimerkiksi home- ja hiivasienet, bakteerit, virukset, levät ja alkueläimet kuten amebat.

 

 

Streptomyces

= aktinobakteeri eli sädesieni

 

 

Indikaattorimikrobit

Indikaattorimikrobit ovat kosteusvaurioon ja mikrobikasvustoon viittaavia mikrobilajeja ja -sukuja. Indikaattorimikrobit ovat vauriorakennuksissa tai vaurioituneissa materiaaleissa todettuja mikrobeja, joita harvemmin esiintyy vauriottomien rakennusten ilma- tai materiaalinäytteissä. Indikaattorimikrobeista on laadittu alan asiantuntijoiden kokoamia luetteloita.

 

  SIVUN ALKUUN

 

 

Tutkimusmenetelmistä

 

Materiaalinäyte

Rakennusmateriaalista otettu näytepala, jolla voidaan selvittää materiaalissa olevien elinkykyisten itiöiden määrää ja lajistoa. Sisäilmaongelmaa tutkittaessa mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista mikrobien kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. (Asumisterveysasetus)

 

 

Suoraviljelymenetelmä

Suoraviljelymenetelmässä levitetään hienonnettua materiaalia suoraan elatusmaljoille, joita viljellään laboratoriossa kasvatuskaapissa. Kasvatusaika on 14 vrk. Suoraviljelymenetelmässä elinkykyisten mikrobien määrä ilmaistaan suhteellisella asteikolla + -merkeillä.

 

Laimennossarjamenetelmä

Laimennossarjamenetelmässä näyte uutetaan steriiliin laimennosliuokseen, josta tehdään sarja laimennoksia viljelyä varten, jonka jälkeen laimennosliuosta siirretään elatusmaljoille. Kasvatusaika on 14 vrk. Laimennossarjamenetelmässä elinkykyisten mikrobien määrä ilmaistaan yksikössä cfu/g eli pesäkkeen muodostavia yksiköitä grammassa rakennusmateriaalia. Analyysi on STM:n ohjeen (Asumisterveysopas 2003) mukainen.

 

qPCR-menetelmä

Materiaalinäyte voidaan analysoida myös mikrobien DNA:han perustuvan qPCR:n (kvantitatiivinen polymeraasiketjureaktio) avulla. Menetelmä mittaa homeiden ja hiivojen sekä bakteerien pitoisuutta, sekä joidenkin yksittäisten home- ja bakteerisukujen pitoisuutta materiaalissa. qPCR mittaa sekä elävien että kuolleiden mikrobien määrää spesifisesti niin, että vain analyysin kohteeksi valitut mikrobit mitataan.

 

  SIVUN ALKUUN

 

Cfu

Cfu (colony forming unit) = pesäkkeen muodostava yksikkö (pmy).

 

 

Elatusalusta (kasvatusalusta)

Hagem-agar, DG18-agar, M2-agar (mesofiiliset sienet) ja THG- agar (mesofiiliset bakteerit ja aktinobakteerit eli sädesienet).

 

 

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Volatile Organic Compounds ovat sisäilmassa esiintyviä, haihtuvia orgaanisia (kemiallisia) yhdisteitä, jotka ovat yleensä peräisin rakennusmateriaaleista, huonekaluista, tekstiileistä tai käytettävistä kemikaaleista kuten pesu- ja puhdistusaineista. Myös kosteusvaurioituneista rakennusmateriaaleista haihtuu VOC -yhdisteitä kemiallisen hajoamisen seurauksena. VOC -yhdisteet saattavat aiheuttaa hajuhaittoja sekä silmä- nenä-, kurkku- ja ihoärsytysoireita.

 

 

Ilmanäyte

Andersen 6-vaiheimpaktoriin imetään pumpulla tutkittavan tilan ilmaa 28,3 litraa minuutissa suoraan keräimessä olevalle, kuuden elatusmaljan sarjalle. Keräys tehdään kolmelle (tai kahdelle) eri mikrobeja suosivalle kasvatusalustalle, jotka viljellään ja analysoidaan mikrobilaboratoriossa. Keräysaika on yleensä 7-15 minuuttia. Jos näyte otetaan sulan maan aikaan, on otettava ulkoilmasta vertailunäyte. Analyysissä mikrobimäärä ilmaistaan cfu/m3 ilmaa.

 

  SIVUN ALKUUN

 

 

Ilmanvaihdosta

 

Ilmanvaihto tarkoittaa sisäilman ja siinä olevien epäpuhtauksien poistoa ja korvaamista toista kautta tuodulla ulkoilmalla. Ilmanvaihto perustuu paine-eroihin, jotka synnytetään painovoimaisesti tai koneellisesti.

 

Koneellisessa ilmanvaihdossa paine-ero muodostetaan puhaltimien avulla. Se on joko koneellinen poisto- tai kuten nykyään tulo/poistojärjestelmä, johon yleensä on liitetty lämmöntalteenotto.

 

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu ulko- ja sisätilan lämpötilaeroihin, jolloin lämmin sisäilma pyrkii rakennuksen yläosassa olevan poistoreitin kautta ulos. Korvausilmaa tulee joko rakenteiden läpi tai hallittujen korvausilmareittien kautta.

 

  SIVUN ALKUUN

 

 

Rakennusteknisiä ja -fysikaalisia käsitteitä

 

Salaojat

Salaojajärjestelmä tarkoittaa salaojaputkien, salaojakerrosten, salaojakaivojen, tarkastusputkien ja kokoojakaivojen muodostamaa sekä tarvittaessa padotusventtiilillä tai pumppauksella varustettua järjestelmää rakennuksen pohjan tai vastaavan kuivattamiseksi. (RakMK C2)

 

Salaojituskerros tarkoittaa maaperän kuivattamiseksi pintamaan alle tehtyä vettä johtavaa rakennetta tai karkearakeista maa-aineskerrosta, jota pitkin vesi voi siirtyä kuivatettavalta alueelta valumalla tai pumppaamalla. (RakMK C2)

 

 

Suhteellinen kosteus (Rh%)

Suhteellinen kosteus ilmaisee kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä lämpötilassa voi enimmillään olla vesihöyrynä ennen kuin saavutetaan kastepiste.

 

 

Kastepiste

Kastepistelämpötila, lyhyemmin kastepiste, on lämpötila, johon ilman pitää jäähtyä, jotta vesihöyryn kyllästystila saavutettaisiin. (Asumisterveysopas, 2005)

 

 

Puun kosteus

Puun kosteus ilmaistaan painoprosentteina. Puun kosteudella tarkoitetaan siinä olevan veden massan ja vedettömän puuaineksen massan välistä suhdetta. Puu asettuu tasapainokosteuteen sitä ympäröivän ilman kanssa.

 

 

Kapillaarisuus

Huokosalipaineen paikallisten erojen seurauksena neste siirtyy huokoisessa maa-aineksessa. Kapillaarisuus on sitä voimakkaampaa, mitä hienojakoisempaa maa-aines on. Myös huokoisissa rakennusmateriaaleissa esiintyy kapillaarista vedennousua. Kapillaarivirtausta tapahtuu sekä pysty- että vaakasuunnassa.

 

  SIVUN ALKUUN

Jos epäilet sisäilmaongelmaa, ota yhteyttä!

Talokki on luotettava ja puolueeton rakennusterveyteen

liittyvien kuntotutkimusten osaaja.

Anssi Haapanen

Rakennusterveysasiantuntija,

rakennusmestari

0400 680 539

anssi.haapanen(at)talokki.fi

Haratie 11, 11130 Riihimäki

Eija Haapanen

Sisäilma-asiantuntija (ISY)

040 822 3417

eija.haapanen(at)talokki.fi

Haratie 11, 11130 Riihimäki

© Rakennuspalvelu Talokki Oy 2016. Oikeudet muutoksiin pidätetään.